Sähkömarkkinat Suomessa

Suomen sähkömarkkinat avattiin asteittain kilpailulle vuonna 1995 voimaantulleella sähkömarkkinalailla. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkön käyttäjät, eli myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintaansa. Suomessa toimii noin 75 vähittäismyyjää. Sähkömarkkinat mahdollistavat myös sähkönkäyttäjien oman pienimuotoisen sähköntuotannon ja sen myynnin sähkömarkkinoille. Kotitalouksista on siten tulossa aktiivisia toimijoita sähkömarkkinoille. Suomi on osa pohjoismaisia tukkusähkömarkkinoita, joihin kuuluu Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat. Noin 70 prosenttia tukkusähkökaupasta käydään Oslossa sijaitsevan sähköpörssin kautta. Sähkömarkkinat ovat laajentumassa eurooppalaisiksi.

Avoimet sähkömarkkinat

Asiakkaiden tarpeet määrittävät sen, kuinka paljon sähköä hankitaan: tuotetaan tai tuodaan muualta – ja mihin hintaan. Sähköenergian hinta määräytyy tukkumarkkinoilla, sähkönmyyjien ja asiakkaiden välillä toimivat vähittäismarkkinat. Kaikki sähköasiakkaat, kuten kotitaloudet ja yritykset, voivat ostaa sähkönsä keneltä sähkönmyyjältä haluavat. Markkinat ovat olleet auki jo yli 20 vuotta. Aivan suurimmat sähkönkäyttäjät ovat jo pitkään tuottaneet sähköään osin itse tai ostaneet sitä sähkön tukkumarkkinoilta. Myös pienemmät asiakkaat voivat toimia samalla tapaa niin halutessaan. Kotitaloudet voivat esim. ostaa sähkönsä suoraan tukkumarkkinoilla määräytyvän hinnan mukaan tai tuottaa itse osan omasta sähköstään omilla laitteillaan. Yhteiset sähkömarkkinat ja sähköverkko ovat hyödylliset myös itse osan sähköstään tuottaville. Niiden avulla sähkön tarve ja hankinta voidaan tasapainottaa koko ajan Suomessa.

Sähköllä käydään kauppaa pörssissä

Sähkön tukkuhinta määräytyy pörssissä sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuluttajan sähkölaskussa tukkuhinnan osuus on kuitenkin vain noin kolmasosa. Sähkölaskuun sisältyy myös sähkön siirtomaksuja sekä arvonlisä- ja sähköveroja.

Kilpailuta sähkösopimuksesi ja säästä sähköä

Voisiko joku sähkönmyyjä tarjota sähköä edullisemmin? Sähkön myyjän kilpailuttaminen ei ole niin vaikeaa kuin kuvitellaan. Myös oman sähkönkulutuksen seuraaminen on helpottunut uusien, etäluettavien mittarien myötä. Samalla sähkön säästämisestä on tullut helpompaa – omaa sähkönkulutusta voi säästää helpoin kotikonstein. Vuodesta 1998 ovat myös kotitaloudet voineet kilpailuttaa sähkön myyjänsä. Sähkön siirtoa ja jakelua ei voi kilpailuttaa, sillä kuluttaja ei hyötyisi useiden rinnakkaisten sähköverkkojen rakentamisesta.

Siirtomaksuilla ylläpidetään verkkoa

Kuluttajat maksavat sähkölaskussaan sähkön siirrosta. Sähköhän ei siirtyisi voimalaitokselta minnekään ilman sähköverkkoa. Sähkön siirtomaksuilla katetaan verkkoyhtiön sähköverkkotoiminnan palvelut. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa sitoutunut pääoma ja uuden verkon rakentaminen sekä sähköverkon ylläpito.

Kuluttajahinta seuraa markkinakehitystä

Suomessa suurin osa kotitalouksien sähkönmyynti-sopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia. Niissä sähkönhinta seuraa viiveellä sähkömarkkinoiden kehitystä. Tällaisissa sopimuksissa sähkön myyjä päättää hinnan muutosten ajankohdista ja ilmoittaa muuttuvista hinnoista asiakkaalle vähintään kuukauden etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

Sähkön kilpailuttaminen on luultua helpompaa

Kilpailuttaminen mielletään hankalaksi, vaikka todellisuudessa lomakkeen täyttäminen internetissä sähkön myyjän sivulla tai yhteydenotto myyjään riittäisi. Välttämättömien henkilö- ja yhteystietojen lisäksi myyjän vaihtoa nopeuttaa käyttöpaikkatunnus, joka löytyy sähkön siirron laskusta. Sähkölaskuun merkitty sähkönkäytön vuosiarviokin on hyvä mainita, vaikka sopimus voidaan tehdä ilman sitä. Uusi sopimus alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua yhteydenotosta. Määräaikainen sähkönmyyntisopimus on voimassa sopimuksessa mainitun ajan eikä sitä voi keskeyttää kilpailuttamisen takia.

Suomessa sähkönkulutus Euroopan kärkipäässä

Suomi on henkilöä kohti lasketun sähkönkulutuksen kärkimaita Euroopassa. Tähän vaikuttavat Suomen pohjoinen sijainti ja Suomen teollisuuden rakenne. Teollisuus käyttää noin puolet kulutetusta sähköstä. Asumisen ja maatalouden osuus sähkönkulutuksesta on noin neljäsosa. Koska Suomi on EU-maista kylmin ja talvet ovat pimeitä, sähköä tarvitaan varsinkin lämmitykseen ja valaisuun. Sähkönkulutus vaihtelee niin vuorokauden- kuin vuodenajan mukaan.