Sähkön hinnankehitys

Sähköenergian hintataso on pitkään ollut laskussa, mutta nyt näyttäisi hinnanlasku pysähtyneen ja kääntyneen jopa lievään nousuun. Alimmillaan hinta oli kaksi vuotta sitten. Nämä sopimukset ovat valitettavasti nyt päättymässä. Edelleen hintataso on edullinen, mutta alle 5 sentin hintoja ei enää ole tarjolla.

Tammikuusta 2013 alkaen sähköenergian hinta laski kvartaaleittain pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alimmillaan hinta oli kesällä 2016. Sen jälkeen hintataso on kääntynyt lievään nousuun, kunnes elokuussa 2018 alkoi jyrkempi nousu.Tammikuusta 2013 alkaen sähköenergian hinta laski kvartaaleittain pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alimmillaan hinta oli kesällä 2016. Sen jälkeen hintataso on kääntynyt lievään nousuun, kunnes elokuussa 2018 alkoi jyrkempi nousu.

Viimeisen viiden viime vuoden jaksolla hinnankehitys näissä kilpailutuksissa on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta laskusuuntainen syyskuuhun 2016 asti. Tuon jälkeen hintataso nousi, mutta kävi kesällä 2017 jälleen lähes alhaimmalla tasollaan. Sen jälkeen hintataso on hitaasti noussut elokuuhun 2018 asti, jolloin tapahtui jyrkkä nousu.

Tuona aikana hinta on laskenut lähes 6 snt/kWh hinnasta aina 3,7 snt/kWh hintaan. Tuon jälkeen hinta on vaihdellut 4 sentin molemmin puolin ja vakiintui viimeisen vuoden aikana 4 ja 4,5 sentin välille. Hinta on siis edelleen edullista verrattuna lähihistoriaan. Tällä hetkellä ollaan samalla hintatasolla, kuin elokuussa 2015.

Sähkön hinta kivunnut lähelle edellistä nousukautta – sähkön kulutus palannut laman edelle

Suomessa käytettiin viime vuonna yhteensä 87 terawattituntia sähköä, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Teollisuuden käyttöön tästä päätyi 41 terawattituntia, eli 47 prosenttia, ilmenee Energiateollisuuden ennakkotilastosta.

Sähkön siirtohinnat ovat nousseet rajusti viime vuosina

Monessa yhtiössä siirtohinta on noussut jopa 50 prosenttia, kun varsinaisen sähkön hinta on pysynyt suhteellisen vakaana. Pienemmät siirtoyhtiöt ovat pääosin kuntien omistamia. Kaksi suurinta Caruna ja Elenia ovat pääosin kansainvälisten pääomasijoittajien omistamia yhtiöitä, jotka ovat miljardien arvoisia. Haja-asutusalueilla toimivien verkkoyhtiöiden hinnat ovat korkeimmat ja kaupunkiyhtiöiden hinnat alhaisimmat. Hintaerot johtuvat pääosin siitä, että verkkoyhtiöt toimivat erilaisilla alueilla. Siirtomaksujen eroja selittävät muun muassa erot alueiden väestöntiheydessä ja se, että haja-asutusalueella on ilmajohtoja, joita pitää uudistaa säävarmuuden takaamiseksi. Vuonna 2028 sähköt saavat olla poikki korkeintaan 6 tuntia asemakaava-alueella, haja-asutusalueella korkeintaan 36 tuntia. Säävarmoista sähköverkoista on tulossa miljardilasku, koska käytännössä tämä tarkoittaa sähkön laajamittaista maakaapelointia.

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen yleistyy vähitellen

Sähkön hinnankilpailuttaminen on edelleen jopa hämmästyttävän vähäistä. Vielä noin vuosi sitten arvioitiin hintansa kilpailuttaneiden määrän olevan vain noin 10 %. Toisaalta viimeisen vuoden aikana sähköyhtiötä vaihtoi jo enemmän kuin 10 % sähkönkäyttäjistä. Sähkön hinnan kilpailuttaminen siis yleistyy vähitellen. Nyt kuitenkin olisi oikea aika tehdä hinnantarkistus, ellei sitä hetkeen ole tehnyt. Sähkön hintansa kilpailuttaneiden hinta saattaa olla merkittävästi pienempi kuin niiden kuluttajien hinta, jotka ostavat sähköä ns. toimitusvelvollisen sähköyhtiön hintaan. Hintaero saattaa olla satoja euroja vuodessa.